Paljonko vuokra-asunto maksaa
Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli koko maassa 15,94 €/m² kuukaudessa huhti–kesäkuussa 2026. Vuokrat nousivat vuodessa vain 0,1 %, ja pääkaupunkiseudulla ne laskivat 0,3 %.
Yksiöiden neliövuokra on selvästi suurempi kuin isompien asuntojen. Helsingissä keskineliövuokra oli 21,34 €, yksiöissä 26,71 € ja kaksioissa 20,37 €. Esimerkiksi 30 neliön yksiö Helsingissä maksaa keskimääräisellä yksiövuokralla noin 800 euroa kuukaudessa.
Vuokralla asuminen on yleistä etenkin nuorilla. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuvia asuntokuntia oli vuoden 2024 lopussa noin 1,03 miljoonaa, ja alle 30-vuotiaiden asuntokunnista 83 % asui vuokralla. Kysyntä painottuu kasvukeskusten pieniin asuntoihin, mikä näkyy yksiöiden korkeampana neliövuokrana.
- Helsinki: 21,34 €/m² (yksiöt 26,71 €/m²)
- Espoo–Kauniainen: 18,82 €/m²
- Vantaa: 17,80 €/m²
- Tampere: 16,94 €/m²
- Turku: 15,63 €/m²
- Oulu: 14,20 €/m²
- Jyväskylä: 14,65 €/m²
- Kuopio: 14,98 €/m²
- Lahti: 13,34 €/m²
ARA-asunnot ja kaupunkien vuokrayhtiöt
Valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli koko maassa 13,47 €/m² eli noin 2,5 euroa neliöltä vähemmän kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa. ARA-vuokrat kuitenkin nousivat nopeammin, 1,8 % vuodessa.
ARA-asuntoja haetaan esimerkiksi kaupunkien omista vuokrayhtiöistä, kuten Helsingin Hekasta, Tampereen VTS-kodeista ja Turun TVT:stä. Asukasvalinnassa painotetaan asunnon tarvetta, varallisuutta ja tuloja, joten hakemus kannattaa jättää ajoissa ja pitää voimassa.
Vuokravakuus: enintään kolmen kuukauden vuokra
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta rajaa vuokravakuuden enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavaan määrään. Vakuuden tarkoitus on turvata vuokranantajaa maksamattomien vuokrien ja vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen varalta.
Vakuus maksetaan yleensä rahana vuokranantajan tilille. Muita tapoja ovat esimerkiksi vuokralaisen nimissä oleva, vuokranantajalle pantattu vakuustili, takaus tai kunnan sosiaalitoimen maksusitoumus. Vuokranantajan ei tarvitse hyväksyä muuta kuin sopimuksessa mainittua vakuuden muotoa.
Käytännössä vakuus on usein yhden–kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Taloustaidon mukaan vuokranantajan on pidettävä vakuus erillään omista varoistaan, eikä hän saa käyttää sitä vapaasti; vakuudelle kertyvä korko kuuluu vuokralaiselle (2016). Maksa vakuus vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, ja pyydä siitä kuitti.
Milloin vakuus palautetaan
Vakuus palautetaan, kun vuokrasuhde on päättynyt eikä vuokralaisella ole maksamattomia vuokria tai korvattavia vahinkoja. Vuokralainen ei vastaa asunnon tavallisesta kulumisesta, kuten pienistä taulureiistä, joten niitä ei voi vähentää vakuudesta.
Laki ei määrää tarkkaa palautusaikaa, joten palautusaika kannattaa kirjata vuokrasopimukseen. Taloustaidon mukaan vakuuden pitäisi tavallisesti palautua noin 1–2 viikossa vuokrasuhteen päättymisestä (2016). Jos vakuudesta pidätetään summa, pyydä kirjallinen erittely ja kuvat vahingoista.
Tee muuttaessa yhdessä vuokranantajan kanssa muuttotarkastus ja kirjatkaa havaitut viat ja kuluman jäljet. Sama kannattaa tehdä poismuuton yhteydessä. Valokuvat ja yhteinen tarkastuspöytäkirja ovat paras todiste, jos vakuuden palauttamisesta syntyy erimielisyyttä.
Vinkit vuokra-asunnon hakuun
Ilmoituksia löytyy suurimmista asuntoportaaleista, kaupunkien vuokrayhtiöiltä ja sijoittajayhtiöiltä. Vertaa pyydettyä vuokraa alueen keskineliövuokraan: uusissa vuokrasuhteissa vuokra on yleensä hieman keskiarvoa korkeampi, mutta pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nyt laskeneet, joten neuvotteluvaraa voi olla.
Varo maksuja, jotka peritään ennen kuin olet saanut asunnon. Aluehallintoviraston juristin mukaan vuokranvälityksen palkkion maksaa toimeksiantaja eli yleensä vuokranantaja, ja maksun periminen muulta on laitonta (Yle 2018). Älä myöskään maksa vakuutta tai vuokraa ennen kuin olet nähnyt asunnon ja varmistanut, että vuokranantaja on oikeasti sen omistaja tai valtuutettu edustaja.
Vuokranantaja voi pyytää hakijalta luottotietojen tarkistamiseen suostumusta, tulotietoja tai suosituksia aiemmalta vuokranantajalta. Henkilötunnusta tai pankkitietoja ei kannata lähettää ennen kuin olet varmistanut vuokranantajan henkilöllisyyden.
- Pyydä nähtäväksi kirjallinen vuokrasopimusluonnos ennen sitoutumista.
- Tarkista vuokrankorotusehto ja vakuuden määrä.
- Ota kuvat asunnon kunnosta muuttopäivänä.
- Selvitä Kelan laskurilla, oletko oikeutettu asumistukeen.
Asumistuki ja asumisen kokonaiskulut
Pienituloinen vuokralainen voi saada Kelan yleistä asumistukea. Tuen määrä riippuu muun muassa ruokakunnan tuloista, koosta ja asumismenoista, joten oma tilanne kannattaa laskea Kelan asumistukilaskurilla ennen vuokrasopimuksen tekemistä.
Laske vuokran lisäksi vesimaksu, sähkö, kotivakuutus ja mahdollinen autopaikka. Vuokratutka näyttää ajankohtaiset keskineliövuokrat kaupungeittain ja kertoo, milloin uudet vuokratilastot julkaistaan.
Usein kysyttyä
Paljonko vuokravakuus saa olla?
Enintään kolmen kuukauden vuokra (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta). Vakuus palautetaan vuokrasuhteen päätyttyä, jos vuokria ei ole maksamatta eikä korvattavia vahinkoja ole.
Saako vuokrasta neuvotella?
Saa. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat pysyneet lähes ennallaan, ja pääkaupunkiseudulla ne laskivat 0,3 % vuodessa huhti–kesäkuussa 2026, joten neuvotteluvaraa voi olla etenkin pitkään ilmoituksella olleissa asunnoissa.
Kuka maksaa vuokra-asunnon välityspalkkion?
Palkkion maksaa toimeksiantaja eli yleensä vuokranantaja. Aluehallintoviraston juristin mukaan maksun periminen joltakulta muulta kuin toimeksiantajalta on laitonta (Yle 2018).
Valmiit työkalut
- Vuokranantajan laskelma · Vuokratuotto, verot ja kulut sekä vuokrauksen tarkistuslista
- Muuttolista · Muuton tehtävät aikajanalla 8 viikosta muuttopäivään
Lähteet
- Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 2026, 2. vuosineljännes (16.7.2026)
- Tilastokeskus StatFin 15fa: Vuokraindeksi ja keskineliövuokrat
- Taloustaito: Vuokravakuus suojaa vuokranantajaa (2016)
- Finlex: Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995
- Yle: Vuokra-asunnon hakijoilta perittävät maksut (2018)
- Kela: Asumistuki
Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.